Äänestäminen

Suomen ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat vaalit olivat vuoden 1907 eduskuntavaalit. Tätä ennen kansanedustajisto perustui säätyjakoon ja äänioikeus oli rajoitettu koskemaan vain pientä osaa kansasta; esimerkiksi naiset eivät ennen vuotta 1907 saaneet äänestää lainkaan.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tarkoittaa sitä, että jokaisella täysi-ikäisellä kansalaisella on oikeus äänestää ja jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Se on käytettävä henkilökohtaisesti eikä toisen puolesta voi äänestää. Äänestyspakkoa ei ole. Täysi-ikäinen Suomen lain mukaan on 18-vuotiaana.

Äänioikeuteen liittyy vaalisalaisuus. Kukaan ei saa tietää, ketä ehdokasta äänioikeutettu äänesti, eivät edes vaaliviranomaiset. Vaalijärjestelyiden on turvattava vaalisalaisuuden säilyminen.

Joka neljäs vuosi toimitetaan eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit. Presidentinvaalit ovat kuuden ja EU-vaalit viiden vuoden välein. Ahvenanmaan maakunnassa toimitetaan omat yleiset maapäivä- ja kunnallisvaalit joka neljäs vuosi eri aikaan kuin muualla Suomessa. Näiden vaalien lisäksi voidaan toimittaa neuvoa-antavia valtiollisia ja kunnallisia kansanäänestyksiä.

Presidentin- ja EU-vaaleissa voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Eduskuntavaaleissa äänestetään oman vaalipiirin ehdokasta ja kunnallisvaaleissa oman kunnan ehdokasta. Hyvissä ajoin ennen vaaleja kotiin tulee postitse ilmoitus äänioikeudesta. Äänestää voi ennakkoon missä tahansa ennakkoäänestystoimipaikassa tai varsinaisena vaalipäivänä äänioikeusilmoituksessa kerrotussa toimipaikassa.

Äänestäminen on jokaisen täysi-ikäisen kansalaisen perusoikeus. Äänioikeuden voi menettää vain luopumalla Suomen kansalaisuudesta.

Valtiollisten vaalien lisäksi on mahdollista äänestää seurakuntavaaleissa. Ne pidetään joka neljäs vuosi marraskuussa ja niissä voivat äänestää kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet.