Medianlukutaito

Netistä voit löytää vastauksen mihin tahansa kysymykseen. Oikean tiedon löytäminen vaatii taitoa ja kykyä käyttää nettiä oikein. Vaikka tieto on netissä, se ei välttämättä ole luotettavaa. Nuorten eniten käyttämä verkkotiedonlähde on Wikipedia, joka tarjoaakin runsaasti tietoa kymmenillä eri kielillä. Wikipedia ei kuitenkaan riitä ainoaksi tietolähteeksi, sillä siellä artikkelin kirjoittajan asiantuntijuudesta ei ole koskaan varmaa tietoa. Kuka tahansa voi kirjoittaa artikkeleita Wikipediaan.

Kun lähtee etsimään tietoa netistä, ovat oikea hakusana ja haun asetukset tärkeitä. Niiden avulla rajataan aihealuetta sopivammaksi ja esimerkiksi valitaan, millä kielellä hakutuloksia halutaan löytää. Monissa hakukoneissa on mahdollista rajata ja tarkentaa hakuaan koskemaan esimerkiksi kuvia tai videoita. Jos tuntuu siltä, ettei hakusanalla löydy mitään, kokeile sanan synonyymejä, lisää sanan perään sopiva verbi tai etsi sanaa toisella kielellä.

Kun on valinnut sopivan hakusanan ja saanut satoja, jopa satojatuhansia vastineita, alkaa oikean tiedon etsimisen vaihe. Kuka tahansa voi kirjoittaa nettiin tietoja aiheesta kuin aiheesta. Tällöin tärkeäksi muodostuu lähdekriittisyys. Sivu saattaa näyttää oikealta ja viralliselta, mutta mikäli sen tekijästä tai tietojen oikeellisuudesta ei ole takeita, kannattaa siirtyä seuraavaan. Mitä tärkeämpää tietoa netistä hakee, sen tarkempi tulee sivun tietojen tarkastelussa olla. Jos tieto tulee esimerkiksi opiskelu- tai viranomaiskäyttöön, sen tulee aina olla peräisin luotettavasta lähteestä.

Sivustojen luotettavuutta voi arvioida monilla tavoin. Onko sivusto hyvällä kielellä kirjoitettu? Kuka sivustoa ylläpitää ja miksi? Onko sivuston ylläpitäjä virallinen taho, asiantuntija vai harrastaja? Onko sisältö puolueetonta vai yritetäänkö sivustolla vaikuttaa mielipiteisiin? Toisinaan hyvinkin luotettavan oloinen sivusto voi osoittautua huijaussivustoksi. Pyri siis löytämään sama tieto vähintään kolmesta eri lähteestä, joista yksi kannattaa olla painettu lähde. Jos kaikki lähteet ovat netissä, on riski, että ne ovat lainanneet toisiaan, ja tällöin tieto voi olla lähtökohtaisesti väärin kaikilla sivuilla.

Tärkeää on myös tiedon ajantasaisuus. Sivusto voi olla ollut hyödyllinen ja asiallinen, mutta jos sen päivitys on lopetettu vuosia sitten, tieto on saattanut vanhentua. Monilla sivuilla on merkintä edellisen päivityksen päivämäärästä.

Jos etsii tietoja vaikkapa koulun projektia varten, netistä lainattuun tietoon viitataan kuten kirjasta löytyneeseen tietoon. Laita esille käytetty nettisivu ja päivämäärä, jolloin sivulla vierailit. Monien sivujen sisältö muuttuu nopeastikin, ja kaksi viikkoa myöhemmin sivustolta löytynyt tieto saattaa olla jo kadonnut. Ota ylös myös lainatun sivun laatijan tiedot, oli kyseessä sitten yksityishenkilö tai virallinen taho.

Parhaimmillaan netti on hyödyllinen apuväline, jonka sujuva käyttö helpottaa elämää monin eri tavoin.

Vinkkejä tiedonhakuun

(Lähde:nuortenelama.fi)

Medianlukutaito

Netistä voit löytää vastauksen mihin tahansa kysymykseen. Oikean tiedon löytäminen vaatii taitoa ja kykyä käyttää nettiä oikein. Vaikka tieto on netissä, se ei välttämättä ole luotettavaa. Nuorten eniten käyttämä verkkotiedonlähde on Wikipedia, joka tarjoaakin runsaasti tietoa kymmenillä eri kielillä. Wikipedia ei kuitenkaan riitä ainoaksi tietolähteeksi, sillä siellä artikkelin kirjoittajan asiantuntijuudesta ei ole koskaan varmaa tietoa. Kuka tahansa voi kirjoittaa artikkeleita Wikipediaan.

Kun lähtee etsimään tietoa netistä, ovat oikea hakusana ja haun asetukset tärkeitä. Niiden avulla rajataan aihealuetta sopivammaksi ja esimerkiksi valitaan, millä kielellä hakutuloksia halutaan löytää. Monissa hakukoneissa on mahdollista rajata ja tarkentaa hakuaan koskemaan esimerkiksi kuvia tai videoita. Jos tuntuu siltä, ettei hakusanalla löydy mitään, kokeile sanan synonyymejä, lisää sanan perään sopiva verbi tai etsi sanaa toisella kielellä.

Kun on valinnut sopivan hakusanan ja saanut satoja, jopa satojatuhansia vastineita, alkaa oikean tiedon etsimisen vaihe. Kuka tahansa voi kirjoittaa nettiin tietoja aiheesta kuin aiheesta. Tällöin tärkeäksi muodostuu lähdekriittisyys. Sivu saattaa näyttää oikealta ja viralliselta, mutta mikäli sen tekijästä tai tietojen oikeellisuudesta ei ole takeita, kannattaa siirtyä seuraavaan. Mitä tärkeämpää tietoa netistä hakee, sen tarkempi tulee sivun tietojen tarkastelussa olla. Jos tieto tulee esimerkiksi opiskelu- tai viranomaiskäyttöön, sen tulee aina olla peräisin luotettavasta lähteestä.

Sivustojen luotettavuutta voi arvioida monilla tavoin. Onko sivusto hyvällä kielellä kirjoitettu? Kuka sivustoa ylläpitää ja miksi? Onko sivuston ylläpitäjä virallinen taho, asiantuntija vai harrastaja? Onko sisältö puolueetonta vai yritetäänkö sivustolla vaikuttaa mielipiteisiin? Toisinaan hyvinkin luotettavan oloinen sivusto voi osoittautua huijaussivustoksi. Pyri siis löytämään sama tieto vähintään kolmesta eri lähteestä, joista yksi kannattaa olla painettu lähde. Jos kaikki lähteet ovat netissä, on riski, että ne ovat lainanneet toisiaan, ja tällöin tieto voi olla lähtökohtaisesti väärin kaikilla sivuilla.

Tärkeää on myös tiedon ajantasaisuus. Sivusto voi olla ollut hyödyllinen ja asiallinen, mutta jos sen päivitys on lopetettu vuosia sitten, tieto on saattanut vanhentua. Monilla sivuilla on merkintä edellisen päivityksen päivämäärästä.

Jos etsii tietoja vaikkapa koulun projektia varten, netistä lainattuun tietoon viitataan kuten kirjasta löytyneeseen tietoon. Laita esille käytetty nettisivu ja päivämäärä, jolloin sivulla vierailit. Monien sivujen sisältö muuttuu nopeastikin, ja kaksi viikkoa myöhemmin sivustolta löytynyt tieto saattaa olla jo kadonnut. Ota ylös myös lainatun sivun laatijan tiedot, oli kyseessä sitten yksityishenkilö tai virallinen taho.

Parhaimmillaan netti on hyödyllinen apuväline, jonka sujuva käyttö helpottaa elämää monin eri tavoin.

Vinkkejä tiedonhakuun

(Lähde:nuortenelama.fi)