Rikos ja oikeus

Rikoksen tekoon ei koskaan ole oikeutta. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, joka on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksen tekijää kutsutaan lain mukaan vastaajaksi ja rikoksen uhria asianomistajaksi.

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa Suomessa 15-vuotiaana. Tätä nuorempaan rikoksentekijä on kuitenkin velvollinen korvaamaan tekemänsä vahingot ja häneen voidaan kohdistaa lastensuojelutoimenpiteitä.

SEURAAMUKSET RIKOKSENTEKIJÄLLE

Rikoksesta epäillylle henkilölle voi käydä kahdella tavalla. Mikäli epäilty henkilö todetaan syyttömäksi, syyte hylätään. Jos vastaaja taas todetaan syylliseksi, hänelle määrätään rangaistus. Suomessa rangaistukset voivat olla joku seuraavista tai niiden yhdistelmä: Sakko, Ehdoton vankeusrangaistus, Ehdollinen vankeusrangaistus, Yhdyskuntapalvelu, Nuorisorangaistus, Ajokielto

Lähde: Oikeus.fi: Seuraamukset

NUORI RIKOKSENTEKIJÄ:

Nuorella rikoksentekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka rikoksen tehdessään on jo täyttänyt 15 mutta ei vielä 21 vuotta.

Alle 15-vuotias rikoksentekijä

Alle 15-vuotiaana rikoksen tehneen asiaa ei käsitellä oikeudessa eikä hänelle tuomita rangaistusta. Alle 15-vuotiaan ohjaamiseksi pois rikosten poluilta huolehtivat sosiaaliviranomaiset ja poliisi.

15–17-vuotias rikoksentekijä

Tuomittaessa rangaistusta 15–17-vuotiaana rikoksen tehneelle noudatetaan sääntöä, jonka mukaan rangaistuksen määrä on enintään 3/4 siitä, mitä täysi-ikäiselle tekijälle tuomittaisiin. Alle 18-vuotiasta ei yleensä tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hänet voidaan jättää myös rangaistukseen tuomitsematta, jos oikeus katsoo, että hän ottaa opikseen ilman rangaistustakin.

Nuorisorangaistus

Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita 4–12 kuukauden pituinen nuorisorangaistus. Sen tarkoituksena on erityisesti uusien rikosten ehkäisy ja rikoksen tekijän sosiaalisen selviytymisen edistäminen.

Nuorisorangaistusta ei suoriteta rangaistuslaitoksessa mutta tuomittu on koko rangaistuksen ajan valvonnassa. Nuorisorangaistukseen kuuluu valvonnan alaisena suoritettavia sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Nuorisorangaistus sisältää lisäksi valvottua palkatonta työntekoa ja työelämään perehtymistä. Myös päihteiden käyttöä valvotaan. Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta huolehtii Kriminaalihuoltolaitos.

Jos tuomittu nuori rikkoo nuorisorangaistuksen suorittamisesta hänelle annettuja määräyksiä tai tekee uusia rikoksia, hänet voidaan tuomita sen sijasta muuhun rangaistukseen, esimerkiksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Nuoren henkilön vahingonkorvausvelvollisuus

Vahingonkorvausvelvollisuus ei riipu siitä, onko rikoksentekijä tuomittu rangaistukseen. Tekijä joutuu korvaamaan rikoksella aiheuttamansa vahingon. Tämä koskee myös alle 15-vuotiaita. Vahingonkorvausvelvollisuutta voidaan kuitenkin sovitella, jos olosuhteet ovat sellaiset, että täyden korvauksen määrääminen alaikäisen lapsen maksettavaksi olisi kohtuutonta.

Rikoslaissa määritellyt teot ovat alle 15-vuotiaidenkin tekeminä rikoksia, vaikka alle 15-vuotiasta tekijää ei tuomita teosta rikosoikeudelliseen rangaistukseen. Alle 15-vuotiaaseen rikoksentekijään voidaan kuitenkin kohdistaa lastensuojelullisia toimenpiteitä. Vakavissa tapauksissa jokaisen velvollisuus on saattaa asia poliisin tutkittavaksi riippumatta tekijän iästä.

RIKOSREKISTERI:

Rikosrekisteri on valtakunnallinen keskusrekisteri, johon merkitään lähinnä vapausrangaistukseen tuomittujen tietoja. Vapausrangaistuksella tarkoitetaan lähinnä ehdollista sekä ehdotonta vankeutta, yhteiskuntapalvelua ja nuorisorangaistusta. Tietoja kerätään ja talletetaan ja niitä luovutetaan esimerkiksi sellaisissa tapauksissa kuten annettaessa henkilölle rangaistusta tehdystä rikoksesta tai varmistaessa henkilön sopivuus ja luotettavuus. Esimerkiksi tiettyihin työpaikkoihin vaaditaan rikosrekisteriote paikkaa vastaanottaessa.

Lisätietoja seuraavilta sivuilta: Oikeuslaitos Suomen rikoslaki

RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN SOVITTELU

Rikos- ja riita-asiaa voidaan sovitella koulutetun sovittelijan välityksellä. Aloitteen sovittelusta voi tehdä rikoksen uhri, rikoksen tekijä, alaikäisen rikoksentekijän vanhemmat, poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen.Sovittelu on vapaaehtoista, maksutonta ja luottamuksellista. Myös alle 15-vuotiaiden rikkomuksia voidaan sovitella. Jos osapuolet päätyvät yhteiseen ratkaisuun, tehdään ratkaisusta sopimus. Jos osapuolilla on osittain yhteneväinen käsitys ratkaisusta, syntyy osittainen sopimus. Jos osapuolet eivät pääse miltään osin yhteisymmärrykseen, sovittelu lopetetaan.

Lähteet : Vaasan Kaupunki /Nuorten rikos- ja riita-asioiden sovittelu/ Oikeuslaitos

Rikoksen uhri

Rikoksen uhrilla on oikeus tehdä ilmoitus tapahtuneesta rikoksesta ja saada tarvitsemaansa oikeudellisesta apua ja tukea. Poliisilla puolestaan on velvollisuus ottaa rikosilmoitus vastaan ja ryhtyä sen pohjalta tarpeelliseksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Kaikki rikosilmoitukset eivät johda esitutkintaan, vaan ainoastaan silloin, kun poliisi epäilee rikoksen tapahtuneen.

JOS JOUDUT RIKOKSEN UHRIKSI

Jokainen voi joskus joutua rikoksen uhriksi. Silloin on hyvä tietää, miten pitää toimia. Tässä käytännön vinkkejä, mikäli joudut rikoksen uhriksi.

  1. Tee ilmoitus rikoksesta mahdollisimman pian poliisille. Ilmoituksen voit tehdä soittamalla, faksaamalla, sähköpostilla tai menemällä itse poliisiasemalle. Voit ottaa yhteyttä mihin tahansa poliisiasemaan.
  2. Ota todistajien yhteystiedot muistiin, mikäli heitä on. Jos tapahtuma vaatii tilan tarkastamista, älä koske mihinkään.
  3. Rangaistuksen vaatiminen. Mieti tarkkaan, vaaditko rikoksentekijälle rangaistusta. Jos et vaadi tekijälle rangaistusta, saatat menettää oikeutesi nostaa syytteen tekijää vastaan myöhemmin.
  4. Lääkärintodistus. Jos rikoksesta on aiheutunut sinulle vammoja, mene lääkäriin mahdollisimman pian. Vaadi lääkäriltä todistus vammoista sekä säästä laskun kuitti. Jos olet joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi, älä peseydytai vaihda vaatteita ennen lääkärille menoa, jos se on mahdollista.
  5. Asianomistajarikos. Asianomistajarikokset poliisi tutkii vain, jos uhri eli asianomistaja vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia ovat esimerkiksi näpistys ja lievä pahoinpitely, jos se kohdistuu aikuiseen. Jos uhri ei vaadi rangaistusta, poliisi ei edes aloita tutkintaa.
  6. Virallisen syytteen alainen rikos. Suurin osa rikoksista on kuitenkin virallisen syytteen alaisia. Se tarkoittaa rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Esimerkiksi pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Poliisi tutkii ne myös silloin, kun tekijä on perheenjäsen.

Jos et ole varma mitä pitäisi tehdä, ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen. Rikosuhripäivystys antaa käytännön neuvoja ja tukee rikoksen uhriksi joutuneita. Jos tarvitsen rikoksen tapahduttua ymmärtäjää, ota yhteyttä valtakunnalliseen Rikosuhripäivystykseen puhelinnumeroon 0203 – 16 116. Rikosuhripäivystys Vaasan palvelupiste, Aluejohtaja Mika Linden, Puh. (06) 317 5654, Matkapuh. 050 572 9265. Myös Vaasan oikeusaputoimisto auttaa ja neuvoo rikoksen uhreja. Heidän yhteystietonsa on : Korsholmanpuistikko 45, 3.krs, 65100 Vaasa, Puh. 010 365 2900 (puhelinaika päivittäin klo. 9–11)

Rikos ja oikeus

Rikoksen tekoon ei koskaan ole oikeutta. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, joka on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksen tekijää kutsutaan lain mukaan vastaajaksi ja rikoksen uhria asianomistajaksi.

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa Suomessa 15-vuotiaana. Tätä nuorempaan rikoksentekijä on kuitenkin velvollinen korvaamaan tekemänsä vahingot ja häneen voidaan kohdistaa lastensuojelutoimenpiteitä.

SEURAAMUKSET RIKOKSENTEKIJÄLLE

Rikoksesta epäillylle henkilölle voi käydä kahdella tavalla. Mikäli epäilty henkilö todetaan syyttömäksi, syyte hylätään. Jos vastaaja taas todetaan syylliseksi, hänelle määrätään rangaistus. Suomessa rangaistukset voivat olla joku seuraavista tai niiden yhdistelmä: Sakko, Ehdoton vankeusrangaistus, Ehdollinen vankeusrangaistus, Yhdyskuntapalvelu, Nuorisorangaistus, Ajokielto

Lähde: Oikeus.fi: Seuraamukset

NUORI RIKOKSENTEKIJÄ:

Nuorella rikoksentekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka rikoksen tehdessään on jo täyttänyt 15 mutta ei vielä 21 vuotta.

Alle 15-vuotias rikoksentekijä

Alle 15-vuotiaana rikoksen tehneen asiaa ei käsitellä oikeudessa eikä hänelle tuomita rangaistusta. Alle 15-vuotiaan ohjaamiseksi pois rikosten poluilta huolehtivat sosiaaliviranomaiset ja poliisi.

15–17-vuotias rikoksentekijä

Tuomittaessa rangaistusta 15–17-vuotiaana rikoksen tehneelle noudatetaan sääntöä, jonka mukaan rangaistuksen määrä on enintään 3/4 siitä, mitä täysi-ikäiselle tekijälle tuomittaisiin. Alle 18-vuotiasta ei yleensä tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hänet voidaan jättää myös rangaistukseen tuomitsematta, jos oikeus katsoo, että hän ottaa opikseen ilman rangaistustakin.

Nuorisorangaistus

Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita 4–12 kuukauden pituinen nuorisorangaistus. Sen tarkoituksena on erityisesti uusien rikosten ehkäisy ja rikoksen tekijän sosiaalisen selviytymisen edistäminen.

Nuorisorangaistusta ei suoriteta rangaistuslaitoksessa mutta tuomittu on koko rangaistuksen ajan valvonnassa. Nuorisorangaistukseen kuuluu valvonnan alaisena suoritettavia sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Nuorisorangaistus sisältää lisäksi valvottua palkatonta työntekoa ja työelämään perehtymistä. Myös päihteiden käyttöä valvotaan. Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta huolehtii Kriminaalihuoltolaitos.

Jos tuomittu nuori rikkoo nuorisorangaistuksen suorittamisesta hänelle annettuja määräyksiä tai tekee uusia rikoksia, hänet voidaan tuomita sen sijasta muuhun rangaistukseen, esimerkiksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Nuoren henkilön vahingonkorvausvelvollisuus

Vahingonkorvausvelvollisuus ei riipu siitä, onko rikoksentekijä tuomittu rangaistukseen. Tekijä joutuu korvaamaan rikoksella aiheuttamansa vahingon. Tämä koskee myös alle 15-vuotiaita. Vahingonkorvausvelvollisuutta voidaan kuitenkin sovitella, jos olosuhteet ovat sellaiset, että täyden korvauksen määrääminen alaikäisen lapsen maksettavaksi olisi kohtuutonta.

Rikoslaissa määritellyt teot ovat alle 15-vuotiaidenkin tekeminä rikoksia, vaikka alle 15-vuotiasta tekijää ei tuomita teosta rikosoikeudelliseen rangaistukseen. Alle 15-vuotiaaseen rikoksentekijään voidaan kuitenkin kohdistaa lastensuojelullisia toimenpiteitä. Vakavissa tapauksissa jokaisen velvollisuus on saattaa asia poliisin tutkittavaksi riippumatta tekijän iästä.

RIKOSREKISTERI:

Rikosrekisteri on valtakunnallinen keskusrekisteri, johon merkitään lähinnä vapausrangaistukseen tuomittujen tietoja. Vapausrangaistuksella tarkoitetaan lähinnä ehdollista sekä ehdotonta vankeutta, yhteiskuntapalvelua ja nuorisorangaistusta. Tietoja kerätään ja talletetaan ja niitä luovutetaan esimerkiksi sellaisissa tapauksissa kuten annettaessa henkilölle rangaistusta tehdystä rikoksesta tai varmistaessa henkilön sopivuus ja luotettavuus. Esimerkiksi tiettyihin työpaikkoihin vaaditaan rikosrekisteriote paikkaa vastaanottaessa.

Lisätietoja seuraavilta sivuilta: Oikeuslaitos Suomen rikoslaki

RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN SOVITTELU

Rikos- ja riita-asiaa voidaan sovitella koulutetun sovittelijan välityksellä. Aloitteen sovittelusta voi tehdä rikoksen uhri, rikoksen tekijä, alaikäisen rikoksentekijän vanhemmat, poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen.Sovittelu on vapaaehtoista, maksutonta ja luottamuksellista. Myös alle 15-vuotiaiden rikkomuksia voidaan sovitella. Jos osapuolet päätyvät yhteiseen ratkaisuun, tehdään ratkaisusta sopimus. Jos osapuolilla on osittain yhteneväinen käsitys ratkaisusta, syntyy osittainen sopimus. Jos osapuolet eivät pääse miltään osin yhteisymmärrykseen, sovittelu lopetetaan.

Lähteet : Vaasan Kaupunki /Nuorten rikos- ja riita-asioiden sovittelu/ Oikeuslaitos

Rikoksen uhri

Rikoksen uhrilla on oikeus tehdä ilmoitus tapahtuneesta rikoksesta ja saada tarvitsemaansa oikeudellisesta apua ja tukea. Poliisilla puolestaan on velvollisuus ottaa rikosilmoitus vastaan ja ryhtyä sen pohjalta tarpeelliseksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Kaikki rikosilmoitukset eivät johda esitutkintaan, vaan ainoastaan silloin, kun poliisi epäilee rikoksen tapahtuneen.

JOS JOUDUT RIKOKSEN UHRIKSI

Jokainen voi joskus joutua rikoksen uhriksi. Silloin on hyvä tietää, miten pitää toimia. Tässä käytännön vinkkejä, mikäli joudut rikoksen uhriksi.

  1. Tee ilmoitus rikoksesta mahdollisimman pian poliisille. Ilmoituksen voit tehdä soittamalla, faksaamalla, sähköpostilla tai menemällä itse poliisiasemalle. Voit ottaa yhteyttä mihin tahansa poliisiasemaan.
  2. Ota todistajien yhteystiedot muistiin, mikäli heitä on. Jos tapahtuma vaatii tilan tarkastamista, älä koske mihinkään.
  3. Rangaistuksen vaatiminen. Mieti tarkkaan, vaaditko rikoksentekijälle rangaistusta. Jos et vaadi tekijälle rangaistusta, saatat menettää oikeutesi nostaa syytteen tekijää vastaan myöhemmin.
  4. Lääkärintodistus. Jos rikoksesta on aiheutunut sinulle vammoja, mene lääkäriin mahdollisimman pian. Vaadi lääkäriltä todistus vammoista sekä säästä laskun kuitti. Jos olet joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi, älä peseydytai vaihda vaatteita ennen lääkärille menoa, jos se on mahdollista.
  5. Asianomistajarikos. Asianomistajarikokset poliisi tutkii vain, jos uhri eli asianomistaja vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia ovat esimerkiksi näpistys ja lievä pahoinpitely, jos se kohdistuu aikuiseen. Jos uhri ei vaadi rangaistusta, poliisi ei edes aloita tutkintaa.
  6. Virallisen syytteen alainen rikos. Suurin osa rikoksista on kuitenkin virallisen syytteen alaisia. Se tarkoittaa rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Esimerkiksi pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Poliisi tutkii ne myös silloin, kun tekijä on perheenjäsen.

Jos et ole varma mitä pitäisi tehdä, ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen. Rikosuhripäivystys antaa käytännön neuvoja ja tukee rikoksen uhriksi joutuneita. Jos tarvitsen rikoksen tapahduttua ymmärtäjää, ota yhteyttä valtakunnalliseen Rikosuhripäivystykseen puhelinnumeroon 0203 – 16 116. Rikosuhripäivystys Vaasan palvelupiste, Aluejohtaja Mika Linden, Puh. (06) 317 5654, Matkapuh. 050 572 9265. Myös Vaasan oikeusaputoimisto auttaa ja neuvoo rikoksen uhreja. Heidän yhteystietonsa on : Korsholmanpuistikko 45, 3.krs, 65100 Vaasa, Puh. 010 365 2900 (puhelinaika päivittäin klo. 9–11)